Onnenpotku Argentiinasta. Näin moni luonnehtii 13. maaliskuuta 2013 virkaansa valitun paavi Franciscuksen merkitystä katoliselle kirkolle.
Buenos Airesin kardinaalina toimineesta jesuiittataustaisesta paavista on tullut sosiaalisen median lellikki toistuvilla paaville epätyypillisillä tempauksillaan.
Edeltäjiään selvästi epämuodollisempi Franciscus, 79, soittelee yllätyspuheluja hänelle kirjoittaneille ihmisille, liikkuu käytetyllä Fordilla ja on viettänyt syntymäpäiväänsä kodittomien kanssa. Lisäksi hän on rohkaissut naisia imettämään kirkossa, vedonnut ja kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen puolesta sekä puhunut lämpimästi niistäkin ihmisistä, joiden elämäntapaa kirkko ei voi hyväksyä.
Miellyttävä yhdistelmä dynaamisuutta, nöyryyttä, kansanomaisuutta ja empatiaa, joku sanoisi. Time-lehden vuoden 2013 henkilöksi valitsema paavi on joka tapauksessa saanut poikkeuksellisen suosion. Vai mitä pitäisi sanoa esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutusta: ”Kyllä, paavi Franciscus on aika hyvä jätkä – tässä 10 todistetta”.
Skandinaviaan tämä ”aika hyvä jätkä”, ristimänimeltään Jorge Mario Bergoglio, saapuu ensimmäistä kertaa parin viikon päästä osallistuakseen Ruotsissa järjestettäviin reformaation 500-vuotismerkkivuoden avajaisiin.
Paras mahdollinen paavi?
Suomessa katolisen kirkon julkisuuskuvaa ovat kiillottaneet osaltaan myös katoliseen kirkkoon kuuluvat perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja bloggaajana tunnettu Emil Anton. Radio Dein ja Seurakuntalainen.fi-sivuston kolumneissaan sekä omilla Hyviä uutisia -blogisivuillaan Anton on kirjoittanut myös paavi Franciscuksesta.
– Parempaa kirkonjohtajaa ei voisi toivoa: olen ihaillut sitä, miten hän on ottanut kantaa asioihin. Franciscuksen mukaan evankeliumi täytyy esittää kielellä, joka inspiroi ja vetoaa maailmaan: uskovien pitää osoittaa evankeliumin kauneus, sillä nykymaailmassa kirkon sanoma ei enää mene läpi käskemällä, Anton toteaa.
Hän pitää yllättävänä sitä, että Franciscus sai heti median puolelleen. Tämä on jotakin aivan muuta kuin mihin pedofiliaskandaalien sekä Vatikaanin korruptiopaljastusten ryvettämässä kirkossa on totuttu.
Franciscus-hypellä on vaikutusta jopa katolilaisten identiteettiin.
– Keskiverto katolilainen ei lue paavin kirjoja vaan vain sitä, mitä media raportoi. Uskon, että esimerkiksi köyhien puolesta puhumisella hän on saanut meidät katolilaiset miettimään enemmän sitä, mitä me itse voimme tehdä köyhyyden poistamiseksi ja miten elää vaatimattomammin.
Kun Ristin Voitto -lehti kysyi paavista suomalaisilta helluntaivaikuttajilta, myös heillä oli Franciscuksesta hyvää sanottavaa – joskaan ei yhtä varauksettomasti. Sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin vastasi 36 pastoria ja seurakuntien yhdyshenkilöä, ja heistä lähes puolet sanoi suhtautuvansa häneen ”joiltakin osin myönteisesti ja joiltakin osin kriittisesti”. Pääosin myönteisesti paaviin ja hänen toimintaansa suhtautui 12 prosenttia, pääosin kriittisesti 41 prosenttia.
Myönteistä palautetta Franciscus sai muun muassa rohkeudesta puuttua kirkon sisäisiin väärinkäytöksiin sekä luonnonsuojelua koskevasta kiertokirjeestään, jota pidettiin teologisesti arvokkaana. Kriittisyyttä ja huolta puolestaan herättivät etenkin paavin totuttua pehmeämmät sanavalinnat homoseksuaaleista.
Uusia tuulia
Myös osa katolilaisista on huolissaan Franciscuksen avauksista.
Perinteisiin linjauksiin tottuneita ovat hämmentäneet muun muassa argentiinalaispaavin aiempaa suopeammat puheet eronneiden sekä ekumeenisessa avioliitossa elävien ei-katolilaisten pääsystä ehtoolliselle.
Seksuaali- ja perhe-etiikassa hän ei ole ehdottanut muutoksia kirkon perinteiseen opetukseen – toisin kuin on väitetty – mutta on kyllä pyrkinyt edistämään puhetapaa, jossa esimerkiksi erilaisia suhdemuotoja lähestytään mustavalkoisen hyvä-paha-asetelman sijaan porrastetusti ja kirkon vääränä pitämissä ihmissuhteissa eläviä ihmisiä kunnioittaen.
Kirkko-opissa Franciscus on korostanut hiippakuntien ja piispojen roolia Vatikaanin keskusjohdon kustannuksella ja alleviivannut entisestään kirkon missionaarista luonnetta.
Viimeksi mainittu näkökulma on vahvasti esillä hänen kirjasessaan Evangelii Gaudium (Evankeliumin ilo, Katolinen tiedotuskeskus, 2014), jossa Franciscus korostaa sitä, kuinka kirkon pitää pyrkiä tavoittamaan uskosta osattomia ja kuinka tämän päämäärän vuoksi ”kaikkea” on voitava tarvittaessa muuttaa – niin kirkollisia tapoja, tyylejä, aikatauluja, kielenkäyttöä kuin rakenteitakin.
Samalla hän on ottanut etäisyyttä perinteiseen katoliseen traditionalismiin, kirkkokeskeisyyteen ja farisealaisiin ja legalistisiin uskonelämän muotoihin. Hänen mukaansa jokin on pielessä, jos kristityt puhuvat ”enemmän laista kuin armosta, enemmän kirkosta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, enemmän paavista kuin Jumalan sanasta.”
Kun hänet oli valittu paaviksi ja kansa Pietarinkirkon aukiolla huusi hänen nimeään, hän sanoi: ”Lopettakaa. Älkää huutako minun nimeäni, huutakaa mieluummin: Jeesus!”
Joillekin katolisen kirkon konservatiiveille paavin matalakirkollisuus on liian radikaalia, ja joistakin kommenteistaan hän on saanut arvostelua piispoja myöten.
Emil Antonin mukaan Franciscuksen uudistukset heijastavat 1960-luvulla järjestetyn Vatikaanin II kirkolliskokouksen dynaamisuutta.
– Hän on ottanut askeleita Vatikaani II:n osoittamaan suuntaan. Osittain avauksissa on kyse myös uudenlaisesta puhetavasta ja siitä, mitä asioita nostetaan kirkon antaman viestin kärkeen.
Protestantille paavin katolilaisilta saama kritiikki paljastaa joka tapauksessa sen, että paavi-instituution asema ei ole katolisessa kirkossa ollenkaan niin vahva kuin paavin mahtipontisten arvonimien ja erehtymättömyysdogmin perusteella saattaisi päätellä.
Erottavat opit ennallaan
Protestanttisen herätyskristityn korvissa useimmat edellä mainituista painotuksista kuulostavat todennäköisesti hyviltä. Ne eivät kuitenkaan poista sitä, että monet katolilaisia ja evankelisia kristittyjä erottavat opinkohdat ovat edelleen voimassa.
Katolinen kirkko on käynyt kansainvälisiä ekumeenisia keskusteluja helluntailiikkeiden kanssa vuodesta 1972 ja baptistien kanssa vuodesta 1984. Keskusteluissa on todettu, että kirkoilla on paljon yhteistä muun muassa moraalikysymyksissä sekä vakaumuksissa, jotka koskevat Jumalan kolmiyhteyttä, Kristuksen persoonaa ja sovitustyötä, pelastuksen lahjaluonnetta, Raamattua, ihmisen pelastuksen tarvetta, Pyhän Hengen lahjoja ja henkilökohtaisen Kristus-suhteen tärkeyttä.
Merkittäviä näkemyseroja yhteisöillä on etenkin siinä, miten niissä ajatellaan sakramenteista, Mariasta ja pyhimyksistä sekä kirkko- ja virkaopista.
Evankelisesta näkökulmasta kaikkiin viimeksi mainittuihin opinkohtiin liittyy katolisessa perinteessä asioita, jotka hämärtävät Kristuksen merkitystä ja asemaa ja siten vaikeuttavat henkilökohtaisen Jeesus-suhteen rakentumista. Varsinkin Marian rooli näyttäytyy ongelmallisena. Vaikka katolinen teologia tekee eron Jumalan palvomisen ja Marian kunnioittamisen välillä, käytännön hartaudenharjoituksessa tätä erottelua on vaikea havaita.
Vähintäänkin Marian ja pyhimysten rukoileminen näyttää turhalta.
Voimakkaimmin Mariaan ja pyhimyksiin kohdistuva turvautuminen ja kunnioitus ilmenevät kansankatolisuudessa, jonka äärimuodot ovat edelleen tyrmistyttävän kaukana siitä, millaisena Uusi testamentti kristillisen uskonnonharjoituksen kuvaa. Monien katolilaisenemmistöisten maiden kirkonjohtajilla näyttää myös olevan ilmeistä haluttomuutta puuttua kansankatolisuuden epäterveisiin piirteisiin.
Alueelliset erot ovat tässä kuitenkin suuria. Muutenkin yli miljardin jäseninen katolinen kirkko on yhtä kirjava kuin koko protestanttinen kenttä – vain vaikutusvaltainen liberaali pappissiipi puuttuu.
– Maria- ja pyhimyshurskauden ylilyönnit on yksi asia, jossa katolisessa kirkossa on edelleen puhdistettavaa, Emil Anton myöntää.
– Vatikaanin II kirkolliskokous kehotti välttämään näissä asioissa väärää liioittelua. Silti pyhimyshurskaus monissa katolisissa maissa ampuu yli niin, että Kristuksen keskeinen asema on vaarassa unohtua. Esimerkiksi Suomessa pyhimyshurskaus on paljon hillitympää.
Anton korostaa sitä, että katolisen opin mukaan Marian ja pyhimysten kunnioitus ja heidän esirukoustensa pyytäminen ei heikennä Kristuksen välimiesasemaa.
– Emme tunne mekanismia, jolla rukouspyyntömme päätyvät heidän tietoisuuteensa, mutta uskomme, että he joka tapauksessa rukoilevat meidän puolestamme.
Lakihenkisyyttä ja veljellisiä videoviestejä
Oman, spesifin näkökulmansa katoliseen uskonelämään tarjoavat entisten katolisten pappien ja nunnien todistukset siitä, miten he päätyivät jättämään kirkon ja löysivät hengellisen kodin yleensä evankelisen protestanttisuuden piiristä.
Monille näille tarinoille on yhteistä se, että henkilö oli ollut jäsenenä yhteisössä, jossa uskonnonharjoituksen pääpaino oli rituaaleissa, sakramentteihin osallistumisessa ja yhteisön sääntöjen noudattamisessa – henkilökohtaisen, omaehtoisen Raamatun lukemisen, raamattumietiskelyn ja evankeliumikeskeisen rukouselämän sijaan.
Kun nämä henkilöt sitten tutustuivat tarkemmin Raamattuun, se asettui niin voimakkaaseen ristiriitaan ympäröivän yhteisön harjoittaman uskonnollisuuden kanssa, että he eivät katsoneet voivansa kuin jättää katolisen kirkon.
Katolisuuden puolustajat toteavat tässä kohdassa – perustellusti – että Raamatusta ja evankeliumin ilosta sivuun vieviä ulkoisia sääntöjä ja lakihenkisyyttä esiintyy myös vapaakristillisissä yhteisöissä. Samoin kirkosta toiseen siirtymisiä tapahtuu molempiin suuntiin. Emil Anton tunnistaa silti todistuksissa kuvatun, myös paavi Franciscuksenkin kritisoiman legalismin. Se on toinen asia, jossa uskonpuhdistusta Antonin mukaan tarvitaan edelleen.
– Meillä on paljon kirkon historian aikana omaksuttuja käskyjä ja oppeja, kuten että tiettyinä juhlapäivinä pitää käydä messussa tai muuten tekee vakavan synnin. Kaikki piispatkaan eivät varmasti usko näin, mutta asiaa ei toistaiseksi ole otettu avoimeen käsittelyyn. Pahimmillaan kirkon käskyt voivat johtaa sellaiseen lain orjuuteen, jota vastaan Luther aivan oikein taisteli.
Paavi Franciscuksen huomiota herättävimpiin uusiin painotuksiin kuuluu hänen edeltäjiään avoimempi suhtautuminen sekä muiden uskontojen että muiden kirkkojen jäseniin. Etenkin vapaakristillisiä piirejä hän on lähestynyt uudella lämmöllä.
Pari vuotta sitten Franciscus pääsi kristillisen median otsikoihin veljellisellä videoviestillä, jonka hän lähetti ystävänsä välityksellä Kenneth Copeland Ministries -järjestön järjestämään työntekijäkonferenssiin. Videolla paavi pyysi osallistujia rukoilemaan puolestaan ja lupasi itse rukoilla näiden puolesta.
”Rukoillaan, että Herra yhdistää meidät kaikki. Me olemme veljiä”, paavi sanoi.
Tänä vuonna hän lähetti videotervehdyksen suureen yhdysvaltalaiseen yhteiskristilliseen tapahtumaan Washingtonissa.
Vuonna 2014 Franciscus vieraili eräässä italialaisessa evankelisessa seurakunnassa ja pyysi anteeksi katolisen kirkon osuutta maassa 1920–1950-luvuilla tapahtuneisiin, helluntailaisiin ja muihin evankelisiin kristittyihin kohdistuneisiin vainoihin.
Realistista ekumeniaa etsimässä
Franciscuksen ekumeeniset aloitteet heijastavat paitsi hänen persoonaansa myös katolisessa kirkossa viime vuosikymmeninä yleistynyttä, aiempaa lämpimämpää suhtautumista herätyshenkisiin protestantteihin.
Samaan aikaan myös protestanttisten herätyskristittyjen asenteet ovat muuttuneet.
Vaikka esimerkiksi Italian tärkeimmät helluntailiikkeet ja monet muut evankeliset ryhmät suhtautuvat katoliseen kirkkoon ja katolilaisten kanssa toimimiseen edelleen erittäin kriittisesti, monessa muussa maassa kanssakäymisestä on tullut jo perinne.
Konkreettista yhteistyötä katolilaiset ja eri vapaakirkkoihin kuuluvat kristityt tekevät muun muassa raamatunkäännöstyössä, humanitaarisessa avustustyössä, uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuskysymyksissä sekä perheinstituution ja klassisten kristillisten opinkappaleiden puolustamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa sai vuonna 2003 huomiota katolisen piispan ja helluntailaisen Tukholman Filadelfia-seurakunnan silloisen johtajan yhteinen lausunto Jeesus on enemmän kuin myytti, jolla he puolustivat Raamatun Jeesus-kuvaa.
Latinalaisessa Amerikassa kirkonjohtajilla on yhteydenpitoa ainakin Brasiliassa ja Argentiinassa, ja jo aiemmin katolilaisia nähtiin protestanttisten herätyskristittyjen kanssa yhteisrintamassa evankelista Billy Grahamin missioiden järjestelyissä monissa maissa.
Perinteisten vapaakirkkojen uudenlaisesta avoimuudesta viestii myös katolisena karismaatikkona tunnetun Vatikaanin hovisaarnaajan Raniero Cantalamessan kutsuminen Norjan helluntailiikkeen kesäjuhlien puhujaksi toissa kesänä.
Suomessa vapaakristityt ja katolilaiset tapaavat etenkin ekumeenisen rukousviikon tapahtumissa, mutta onpa käytännön yhteistyötä tehty muun muassa paikallisissa evankelioivissa palvelutempauksissakin.
Emil Anton oli taannoin mukana toimittamassa yhteiskristillistä Dialogos-apologialehteä (Aikamedia). Sen lisäksi hän on vieraillut kutsuttuna puhujana vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan nuortenillassa. Molemmilla kerroilla aiheena oli ruumiin teologia ja seksuaalietiikka.
– Me kamppailemme samojen haasteiden kanssa. Yhdessä voimme tukea toisiamme niihin liittyvissä asioissa, Anton toteaa.
– Olen huomannut, että kun tehdään jotakin yhdessä, se vahvistaa luottamusta. Sen myötä uskalletaan kysyä myös toisen perinteessä epäilyttävistä asioista, ja se puolestaan lisää ymmärrystä.
Kansainvälisissä helluntailaiskatolisissa ja baptistis-katolisissa dialogeissa on todettu, että yhteisöjen välillä on olemassa ”todellinen mutta epätäydellinen yhteys”, ja sen perusteella ”rajallinen yhteinen todistus” on mahdollista.
Tämän pohjalta helluntailaiskatolisen dialogin osallistujat totesivat taannoin, että yhteisöt eivät voi tehdä yhdessä mitään sellaista, minkä omatunto kieltää, mutta miksi ne eivät tekisi yhdessä kaikkea sitä, minkä omatunto sallii.
Heikki Salmela
Itävallassa suhteet katolisiin parantuneet merkittävästi
Fidan Euroopan-aluejohtaja Riku Turunen toimi Ruut-puolisonsa kanssa Itävallassa helluntaiseurakuntien lähetystyöntekijänä lähes 30 vuotta. Sinä aikana katolilaisten ja herätyskristillisten vähemmistökirkkojen suhtautuminen toisiinsa muuttui voimakkaasti.
– Alkuvaiheessa katolilaisten ja protestanttisten vähemmistöliikkeiden suhde oli vaikea. Sen jälkeen katoliseen kirkkoon kuuluvien osuus on kuitenkin laskenut jyrkästi, ja sen myötä asenne on molemmin puolin muuttunut myönteisemmäksi, Riku Turunen kertoo.
– Kesäkuussa Wienin Jeesus-marssilla oli katolilaisia mukana paikallista kardinaalin myöten. Paikallistasolla on vuoropuhelua työntekijöiden kesken. Monet katolisista papeista ovat uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Tuntuu, että mitä ahtaammalle mennään, sitä paremmin eri kirkkojen uskovat löytävät toisensa.
– Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Etenkin maaseudulla saattaa yhä olla hyvinkin vanhoillista ja vaikeaa. Kuolleen kirkon kanssa me emme halua tehdä yhteistyötä, mutta katolisessa kirkossa on monenlaisia ryhmiä ja monenlaisia asenteita. Myös vapaakirkkojen piirissä on edelleen myös negatiivista asenteellisuutta, mutta se on aika pientä.
Keskeinen lähentävä tekijä ovat olleet yhteiset arvot.
– Itävallan luterilainen kirkko on hyvin liberalisoitunut, kun taas katolilaiset pitävät enemmän kiinni Raamatun periaatteista ja ovat valmiita uimaan vastavirtaan. Katolisen kirkon piirissä on ollut myös karismaattista liikehdintää, ja helluntailaisten osalta suhteiden päänavaus tapahtui juuri karismaattisen liikkeen kautta.
Turunen vakuuttaa, että uusi suhtautumistapa ei ole pysäyttänyt seurakuntakasvua – ja näkökulma on muutenkin syytä pitää omaa liikettä laajempana.
– Ennen pyrimme saamaan uskovat ulos katolisesta kirkosta ja kulttuurista. Nyt olemme miettineet, miten saisimme Jeesuksen katolisen kirkon sisälle vielä vahvemmin niin, että hän saisi siellä kasvattaa ja muovata uskoon tulleita katolilaisia tahtomaansa suuntaan. Menisikö Jumalan valtakunta eteenpäin siten vielä nopeammin?
Maria- ja pyhimyshurskaus on useimmissa Itävallan katolisissa kirkoissa aika maltillista, Turunen arvioi.
”Uskonpuhdistus ei ole paha sana”
Suomalainen katolinen aktiivi, kirjailija ja bloggaaja Emil Anton poikkeaa monesta muusta katolilaisesta siinä, että hän ei koe uskonpuhdistuksesta puhumista katolilaisia loukkaavana.
– Katolisessa kirkossakin on tunnustettu, että 1500-luvun alun kirkossa oli paljon väärinkäytöksiä. Kirkossa myös toimi paljon uudistajia, joista jotkut on myöhemmin julistettu pyhimyksiksi ja kirkon opettajiksi.
1500-luvun luterilaisen reformaation tragediana Anton pitää kirkonjohtajien ja Martti Lutherin välisten suhteiden kariutumista.
– Luther ei ehkä ollut lempein luonteeltaan, ja paavin bullaasiakirjan heittäminen nuotioon tuskin edisti kirkon uudistusta. Toisaalta kirkon johtajat kieltäytyivät dialogista hänen kanssaan. Molemmilla puolin oli siis paljon taitamattomuutta.
– Se oli surullinen tapahtumasarja, koska kirkko hajosi, mutta Lutherilla oli aivan oikeita tavoitteita. Osa väärinkäytöksistä poistettiin Trenton kirkolliskokouksessa (1545–1563), osa Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa 1960-luvulla, ja osa odottaa poistamista vielä. Paavi Franciscus antaa toivoa entistä evankelisemmasta katolisuudesta.
”Messu ei muuttanut meitä”
Kittilän helluntaiseurakuntaan kuuluva Geert Laevens jätti katolisen kirkon 26-vuotiaana vuonna 1988. Belgialainen Laevens oli nuorena aktiivinen messussa kävijä mutta tutustui myös helluntailaisuuteen. Pitkään hän kävi sekä katolilaisten että helluntailaisten tilaisuuksissa, kunnes evankelinen hengellisyys vei voiton, mies tuli uskoon ja jätti katolisen kirkon.
– Messussa oli hyvä käydä rauhoittumassa, mutta koin, että se ei vaikuttanut siellä käyvien ihmisten elämään. Siinä oli iso ristiriita, Laevens toteaa.
– Helluntaiseurakunnan toiminnan koin tuoreempana ja ihmisläheisempänä, siellä luettiin Raamattua ja etsittiin tekstien alkuperäistä merkitystä. Katolisessa kirkossa on paljon oppeja ja käytäntöjä, joita ei löydy Raamatusta.
Myöhemmin Laevens ei ole juurikaan seurannut katolisessa kirkossa käytävää keskustelua. Myöskään paavi Franciscus ei ole saanut Laevensia muuttamaan suhtautumistaan katolisuuteen: yksittäisen paavin mahdollisuudet muuttaa valtavaa kirkkoa vaikuttavat vähäisiltä.
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...